Kaikkea lyhytaikaista työtä

• 2009

Todennäköisesti vuoden pahin sana. Kaikille, jotka eivät ole vielä käsitelleet sitä.

Miksi yritykset määräävät aina lyhytaikaista työtä?

Jotta he voivat vähentää kustannuksiaan taloudellisesti vaikeina aikoina joutumatta lomauttamaan työntekijöitä. Työntekijät työskentelevät tilapäisesti vähemmän; osittain ei ollenkaan. Ne, jotka on "asetettu" lyhytaikaiseen työskentelyyn, ansaitsevat vähemmän tänä aikana. Tappiota lieventää työvoimatoimiston maksama lyhytaikainen korvaus.

Kuinka vähemmän lyhytaikainen työntekijä ansaitsee?

Se on erilainen. On nyrkkisääntö, ns nettopalkkaero. Tämä on ero sen välillä, mitä työntekijä yleensä ansaitsee (palkkomaksu) ja sen, mitä hän tosiasiallisesti ansaitsee lyhyen työajan aikana (tosiasiallinen palkka). Esimerkiksi työntekijä, jolla on lapsi, saa takaisin työvoimatoimistosta 67 prosenttia nettopalkkaerosta ja 60 prosenttia ilman lapsia.

Kuinka kauan yritys voi tilata tämän ollenkaan?

Alun perin lyhytaikainen työ oli rajoitettu enintään kuuteen kuukauteen. Mutta uudessa elvytyspaketissaan liittovaltion hallitus on jo käyttänyt oikeuttaan pidentää tätä määräaikaa. Vuodelle 2009 on 18 kuukautta. Lyhytaikaisen työn kesto riippuu viime kädessä siitä, kuinka taloudellinen tilanne kehittyy niillä aloilla, joihin talouskriisi vaikuttaa.

Voinko silti irtisanoa?

Oikeastaan ​​ei. Ainakin ei kaupallisista syistä. Koska lyhytaikaisen työn tarkoituksena on välttää se. Työsuhteeseen liittyvä irtisanominen voi johtaa jopa siihen, että työvoimatoimisto riistää yritykseltä suostumuksen lyhytaikaiseen työskentelyyn. Lyhytaikaisessa työssä on kuitenkin aina peruutuksia. Tällöin työvoimatoimistot suosittelevat voimakkaasti, että he saavat tietoa ja tukea vastuulliselta työvoimatoimistolta ja ottavat mukaan yritysneuvoston.

Vaikuttaako se eläkkeeseen?

Kyllä. Saksalainen eläkevakuutus huomauttaa, että palkan lisäksi myös myöhempi eläkeoikeus vähenee lyhytaikaisen työn vuoksi. On erityissääntö, joka velvoittaa työnantajan suorittamaan lisämaksuja. Hän maksaa 80 prosenttia lyhytaikaisen työn ja normaalin ansion välisestä erotuksesta eläkerahastoon.